No, mutta Nokiaan. Firma aikoo tehdä lapseni koulussa ja luokassa tutkimusta, johon se tarvitsee huoltajan luvan. Keräävät ilmoituksensa mukaan kuva-, ääni- ja haastattelumateriaalia lapsista, jotta saavat tietoa siitä, "miten ihmiset toimivat ja käyttäytyvät arkipäiväisissä tilanteissa". Tarkoitus on "kerätä huomioita" lasten "käyttäytymisestä". Tämä saamamme kaavake pitäisi palauttaa täytettynä siitä huolimatta, että lapsi ei osallistu tutkimukseen. Minä en aio palauttaa sitä, koska ensinnäkin tuo koko lappunen on aivan liian mainio poisannettavaksi ja toiseksi erikseen ei tarvitse ilmoittaa sitä, että lapsi ei osallistu tutkimukseen.
Poisleikattavassa osassa selkenee paremmin, mihin suostuu vanhempi laittaessaan nimensä alle:
"Tutkimuksen kuluessa saattaa olla tarpeen kerätä tietoja, jotka ovat yhdistettävissä lapseen. Tälläisiä henkilötietoja voivat olla mm. videokameran, digikameran, äänitteiden, haastattelujen, kyselyiden ja muistiinpanojen avulla kerätty tieto. Pyrimme poistamaan kaikesta kerätystä materiaalista sellaiset henkilötiedot, joitka eivät ole tarpeellisia tutkimuksen kannalta. Kaikki henkilötietojen käsittely tapahtuu soveltuvien lakien ja [firman] asiaa koskevien ohjeistusten mukaisesti.
Kerätty tieto pysyy [firman] omaisuutena, eikä [firma] ole velvollinen suorittamaan mitään rahallista korvausta tai muuta korvausta kerätyn tiedon käytöstä.
Allekirjoituksellani vahvistan, että minulle on selvitetty tämän tutkimuksen tarkoitus ja toimintatavat ja että annan suostumukseni lapseni henkilötietojen käsittelyyn tutkimuksen edellyttämässä laajuudessa."
Kirjeestä käy esille, että koulu saa yritysvierailuja ja Nokian "henkilöitä" järjestämään oppituntia tarjotessaan Nokialle ilmaista tutkimusmateriaalia. Nokia esittelee tietotekniikka-alaa oppilaille, mahtaa olla jo rekrytointipuuhissa alakoulun oppilaiden parissa. Vanhemmat taas osoittavat allekirjoituksellaan ymmärtävänsä mikä on tutkimuksen tarkoitus ja mitkä ovat sen toimintatavat. Jälkimmäiset tulivatkin selviksi suhteessa oppilaaseen, mutta tietenkään yritys ei kerro millä tavalla se käyttää keräämäänsä materiaalia. Tutkimuksen tarkoituksesta en kyllä ymmärtänyt tuon taivaallista - sanotaanhan tuossa kyllä, että tarkoitus on saada tietoa lapsen käyttäytymisestä arjessa, erityisesti matkapuhelimen ja palveluiden käytöstä. Sellaista tietoa en ole ajatellut antaa matkapuhelinfirmalle, varsinkaan kun en ymmärrä tutkimuksen tarkoitusta, siis päämäärää. MIKSI ja MIHIN Nokia kerää näitä tietoja? Lisäksi edellytetään, että vanhempi suostuu lapsen henkilötietojen käsittelyyn tutkimuksen edellyttämässä laajuudessa. Miten siihen voi suostua, kun ei tiedä, mitä on tutkimuksen edellyttämä laajuus? En myöskään tiedä mikä on firman "oma ohjeistus" lapseni henkilötietojen käsittelyssä.
Tarkoittaakohan tämä sitä, että kymmenvuotias lapseni alkaa myöhemmin saada personoitua mainontaa? Tai että yksivuotias lapseni alkaa kolmasluokkalaisena saada ronskia kohderyhmämainontaa omaan arkeensa? Kenties koulun kautta.
Huomioni kiinnittyi myös tuohon kohtaan, jossa kerrottiin, että tieto pysyy Nokian omaisuutena. Omaisuutena! Siis Nokia kartuttaa pääomaansa keräämällä ilmaista tietoa suomalaisen julkisen koululaitoksen avustuksella! Paljollakos tutkimustoiminta nostaa firman arvoa?
Minusta tämä on hävytöntä. Koulun, jos jonkun, pitäisi tajuta, että lapset eivät ole kaupallisen toiminnan resurssi, joiden henkilötietoja tuosta vaan lahjoitellaan. Nokia ei tietääkseni tee yleishyödyllistä perustutkimusta, vaan soveltavaa tutkimusta, jota se pystyy suoraan hyödyntämään tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Nokia tarjoaa todella huonoa sopimusta, ja koulu antaa sen tehdä niin - mitähän koulu kostuu tästä? Härpäkkeitä, sovelluksia, oppimateriaaleja?
Vanhemmilta tai oppilailta ei myöskään kysytä haittaako heitä Nokian läsnäolo koulumaailmassa, nehän tulevat sinne muitta mutkitta tutkimaan.
Sponsoritoiminnasta ja yritysyhteistyöstä kouluissa on olemassa pelisäännöt. Minusta näyttää nyt siltä, että tässä Nokian projektissa menevät tutkimus ja firman toiminta-alan ja tuotteiden mainostaminen sekaisin. Minkähän ihmeen takia koulu ei tiedota pelisäännöistä vanhemmille, vaan tyrkkää vaan noita kirjelippusia hyväksyttäväksi tai hylättäväksi?
Oisko tää nyt sitten sitä synergiaa, jolla Aalto-yliopistoakin rahoitetaan. Yritysmaailma, koulutus, tutkimus ja kulttuuri voi puhaltaa yhteen hiileen, ja seurauksena on se, että kaikki hyötyy ja rikastuu.
VastaaPoistaNoksu saa tuotekehittelyynsä ensikäden kuumaa tietoa. Ton ikäset muksut imee niin tehokkaasti vaikutteita ympäristöstä, että he paitsi kasvavat kiinni tuotemerkkeihin myös näkevät niiden kiinnostavuuden keskeiset tekijät. Tietysti samalla tutkimuksen myötä saadaan tietää lasten elektronista käyttäytymistä, ja heidät voidaan adoptoida palveluyhteiskunnan täysimääräisiksi jäseniksi (vrt. rippileiri ja konfirmaatio aikaisemmassa luterilaisessa traditiossa).
Koulu saa olla mukana tämän päivän elämässä ja Nokiasta tulee kivoja setiä ja tätejä kertomaan lapsille tulosvaatimusten perusteita. Integraatiota tämäkin, joka kehittyessään johtaa amerikassa hyväksi havaittuun malliin, jossa suuryritykset kouluttavat nimikkokouluissaan lapsia tohtoreiksi asti (McDonalds-yliopisto esim).
Vanhemmat taas saavat itseluottamusta yhteiskunnan huolenpidosta nähdessään lastensa orastavat tulevaisuudennäkymät suuryrityksen huomassa, ensin opiskelijoina ja sitten työntekijöinä.
Ennen muinoin yritykset rakensivat kulttuuria ympärilleen. Työntekijöihin sitouduttiin joskus jopa toiseen polveen ja elämän vakautta pidettiin teollisuuden turvin voimassa.
Nyt sitoudutaan pääomaan ihmisten sijaan, mutta samalla halutaan hyötyä koulutuksen ja kuluttajien (ei siis työntekijöiden) pääomasta. Tehdään siis bisnestä alusta asti. Nokia ostaa nyt koululta niitä kuuluisia futuureja. Toivotaan että koulun reksi ei ole niin veltto tyyppi, ettei osaisi vaatia vastapalvelukseksi muutakin kuin yritysvierailuja.
Niin ja jos joltain jäi huomaamatta, samainen firma potkaisi parisataa Salon työntekijäänsä justiinsa pihalle. Ne ei sit vissiin osanneet sopeutua yrityksen nykyisiin toimintatapoihin. Mutta toisaalta se porukka onkin tätä nykyajan paariaa, viisaammat sijoittavat suoraan pääomaan eivätkä abstraktiin "osaamiseen".